Esikoinen puhuu kuin papupata ja kehityksen huomaa. Hän osaa jo sanoa mukkelis makkelis aivan oikein. Mukki makki on silti piirtynyt ikuisiksi ajoiksi mieleeni, joten jääköön tännekin nimeksi.
Onneksi saamme silti nauttia hauskoista sanoista, joita Esikoinen rakentaa. Varsinkin yhdyssanoja hän kääntää paremmin suuhunsa istuviksi, kuten esimerkiksi mejipallo. Kuitenkin simmälasi tulee oikein ilman muunnosta, joten ikinä ei osaa etukäteen ennustaa, kuinka Esikoinen uuden sanan oppii. Ainoa varma on, että sanan opittuaan hän ei hevillä sitä muuta kieliopillisesti oikeaan muotoon.
Usein on koti mullin mallin ja lelujen lisäksi äidin mielikin mukkelis makkelis. Välähdyksiä arjesta, jotka haluan muistaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti