Kolme vuotta sitten jännitin sydän pamppaillen ja vahtasin silmä kovana lippupistepalvelun nettisivuja; Saisinko liput Lady Gagan Helsingin keikalle?!
Tänään jännitimme miehen kanssa yhdessä - tai minä jännitin, mies pelasi samalla läppärillä peliä ja oli sujuvasti näennäisesti hengessä mukana. Päivitimme nettisivuja tiuhaan tahtiin, minä yhtä ja hän toista. Kun molemmat pääsimme läpi, oli helpotus ja ilo käsinkosketeltavaa: Saimme molemmat lapset haluttuihin muskariryhmiin!
Vuoden vaihteessa olin kolme (3!) vaivaista minuuttia myöhässä, ja varasija napsahti. Tänään olimme paremmin valmistautuneita, lapsien iltatoimiakin ajoitettiin tätä silmällä pitäen. Onko tämä sitä eräässäkin kirjassa varoiteltua äitiyteen hurahtamista? Ja entä sitten vaikka olisikin, ihanaa tuntea onnistumista - vaikka sitten näin vähäpätöisessä asiassa! ;)
Usein on koti mullin mallin ja lelujen lisäksi äidin mielikin mukkelis makkelis. Välähdyksiä arjesta, jotka haluan muistaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti