Olisin luullut, että kotiäiteily helpottaa siinä vaiheessa, kun pienempikin osaa jo liikkua ja leikkiä itsekseen. Miten väärässä olinkaan; Nyt joudun tissittelyn sijaan toimimaan jatkuvana erotuomarina, kun Esikoinen ei tahtoisi jakaa lelujaan, leikkejään, huonettaan, hengitysilmaansa saati äidin/iskän/hoitajan/leikittäjän huomiota tippaakaan pienemmälleen.
Puuh, tää erotuomarin homma ei to-del-la-kaan sovi mun psyykelle tahi hermoille. Saako kotiäiti jäädä hermolomalle?
(Takana yksi päivä kolmistaan lasten kanssa kotona, kun mies palasi kesälomaltaan töihin. Uh, tätäkö tämä on seuraavat kuusi viikkoa ennen seuraavaa breikkiä?)
Usein on koti mullin mallin ja lelujen lisäksi äidin mielikin mukkelis makkelis. Välähdyksiä arjesta, jotka haluan muistaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti