Että sillä lailla

Se tunne, kun vauvan vaippa fuskaa puoli tuntia yöunille laittamisen jälkeen. Tietenkin, kun olet juuri ensin ehtinyt nalkuttaa miehelle, kuinka hän on laittanut iltapuuhilla vaipan väärin (liian löysälle) ja korjaat (eli "korjaat" kuten tuli huomattua) sen paremmin.

Ei mennyt ihan niin kuin piti. Onneksi mun mies on niin kultainen, ettei nalkuta (vaikka aihetta olisikin ja vaikka vaimonsa nalkuttaa kyllä aiheettakin).

Iso

Saimme pääsiäiseksi rakkaita sukulaisia vieraiksi, ja heillä oli mukanaan ihanainen parikuinen vauvansa. Esikoisesta tuo vauva oli varsin hauska kapistus (niin kauan kuin ei vienyt kaikkien huomiota vaan hänellekin riitti ihailijoita), ja selkeästi erilainen kuin meidän oma vauva, Tosikoinen. Esikoinen mittaili vauvoja ja totesi Tosikoista silittäen:

Iso vauva.

Niinhän hän jo onkin, kolkuttelee uhkaavasti puolivuotismerkkipaaluakin. Hui ja niisk!

Mietintöjä

Esikoisen tahtoikä alkaa kääntyä hiljalleen uhmailun puolelle. Eräänäkään päivänä ei kelvannut mikään ehdotettu tekeminen, vaan vastaus oli aina tiukka EI. Isänsä sitten kysyi, että mitä Esikoinen sitten haluaisi tehdä. Kerrankin pirpana meni hiljaiseksi ja totesi vain:

Etikoinen miettii.

Kotiäiti sisustaa

Kun on kova palo kasata juuri ostettu säilytyskaluste lastenhuoneeseen, mutta vasaraa ei löydy ja mies ei ole tavoitettavissa, mitä tekee kotiäiti?

Käyttää suvereenisti lihanuijaa vasaran tilalla. Hyvin toimii!

(Muutoin tämä äiti ei juurikaan lihanuijaan koske - paitsi muutaman kerran vuodessa murskatessaan keksejä juustokakun pohjaa varten. Varsinaiseen käyttötarkoitukseensa lihanuijaa käyttää meillä tuo isämies.)

Mielenliikkeitä

Tiuskaisin tänään miehelle lyhyen vastalauseen jostain mitättömästä asiasta, ja heti tuli Esikoiselta kommenttia:

Äitil-ll-lä paha mieli.

Sitä ennen ei edes oikeasti ollut, mutta tuossa kohtaa sydämessä tuntui pisto. Hän on vielä niin pieni, mutta lukee jo hyvin rivien välistä tunteita.

Annoin itselleni neuvon, jonka toivon muistavani pitkään: Yritä välttää turhia tiuskaisuja, ettei kenellekään perheessä tulisi paha mieli.

Kaveli

Esikoinen on oppinut sanan kaveri. En ole aivan varma ymmärtääkö hän se täysin, mutta ainakin suurin piirtein merkitys on selvillä. Tarhastakin löytyy ainakin yksi kaveli. Kuinka suloista!

Myös tykkääminen osataan jo ilmaista, mutta onneksi isänsä saa vielä hetken huokaista, koska tämän hetken suurin ihastus on poikien sijaan perheen kissa. Tykkää kissasta, kerrotaan kylässäkin jo etuovella. Ja onneksi myös Tosikoisesta, äitistä ja isästä tykätään, isovanhemmista ja kummeista puhumattakaan.

Osaavissa käsissä?

Muistan pitäneeni vanhempiani kaikkitietävinä ja -osaavina todella pitkään. Enpä olisi osannut arvata, että jo näin pian saisin kritiikkiä omalta kupeitteni hedelmältä.

Jos ei ensiyrityksellä löydy peukalo lapasesta paikalleen, tokaisee Esikoinen: Äiti ei osaa.

Jos en muistakaan ulkoa palapelin paloja vaan joudun hetken tuumaamaan oikeaa kohtaa: Ei äiti osaa.

Jos kiuas ei saunassa sihahtele tarpeeksi kipakasti Esikoisen makuun: Äiti EI osaa.

Joskus tulee tingattua takaisin, että kylläpäs äiti osaa! Sitä lapsen takaisin luomaa ilmettä - säälinsekaista mutta ylimielistä - ei voi sanoin kuvailla. :D