keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Housut

Kuinka hyvältä tuntuukaan mahtua housuihin, jotka ennen puristivat epämukavasti (ts. olivat seisomahousut koska istuessa tuntuivat porautuvan suoraan sisuskaluihin asti aikeenaan katkaista kahtia) ja aiheuttivat varsin epäimartelevan, roikkuvan vararenkaan vyötärönkauluksen yläpuolelle hyllymään?

No niin hyvältä, että tapahtumasta piti heti raportoida puhelimitse niin Miehelle työmatkalle kuin rakkaalle siskollekin, joka naisena ymmärsi iloni vielä syvemmin. Ja niin hyvältä, että kaikki päivän kiukkukohtaukset (niin allekirjoittaneen kuin lastenkin) ja räkä-poskella-itkemiset haihtuivat savuna ilmaan kullaten koko päivän loppujen lopuksi varsin mukavaksi.

Neljä kiloa on vain pieni osa vielä edessä olevaa urakkaa, alle neljännes kokonaistavoitteestani, eikä kukaan muu sitä silmin vielä huomaa - mutta kuinka hyvältä se itsestä tuntuukaan! Enpä ole pitkään aikaan tainnut näin ilolla työtuolillani istuskella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti